Press "Enter" to skip to content

Sillanrakennusta menneeseen

No niin. Viitisen vuottahan tässä taisi olla blogin pidossa väliä. Aika moni asia on muuttunut tuossa ajassa. Joku lukijoista saattaa muistaa minut yhtenä Unohda itsesi -itsetuntemusblogin kirjoittajista. Tuossa blogissani käsittelin aiheita, jotka liittyvät syvälliseen itsetuntemukseen ja niihin prosesseihin, joihin ihminen näyttää joutuvan, kun omistautuu kaikella tarmolla selvittämään sellaisia klassisia kysymyksiä kuin Kuka minä olen?, Mikä on tietoa ja mikä uskomusta?, Onko missään mitään tolkkua?, Mikä ihmeen Jumala?, Kuka kysyy? ja Minne hemmettiin taas hukkasin ne autonavaimet ja miksi?

Osoittautui, että näihin kysymyksiin löytyy myös vastauksia – tosin ei laisinkaan sen suuntaisia, mitä etukäteen ehkä oletti, ja pikemminkin sellaisia, joita ei oikein edes vastauksiksi osannut heti tunnistaa – eräänlaisia epävastauksia. Ei siis sellaisia kuin ”peruna on pyöreä”, “noin viisi kilometriä” tai ”koska tyhjiöön syntyy hiukkasia kvanttifluktuaation myötä”, vaan pikemminkin sellaisia kuin ”höh!”, ”hehheh” ja ”eikä!” Näillä vastauksilla oli kuitenkin sellainen kummallinen efekti, että ne saivat minut kirjoittamaan tiedon olemusta koskevan amatööriajattelijan kirjan nimeltään Uskalla tietää, minkä seurauksena puolestaan ryhdyin paikkaamaan ontuvaa ymmärräystäni länsimaisen ajattelun kehityksestä alkamalla opiskella avoimessa yliopistossa filosofiaa, mikä puolestaan johti minut opiskelemaan sosiologiaa ja valmistumaan yhteiskuntatieteiden maisteriksi ihan oikeasta yliopistosta, mistä puolestaan seurasi se, että nyt teen sosiologian väitöskirjatutkimusta siitä, minkälaisia uudensuuntaisia ajatuksia tieteentekijöillä on tieteen seuraavista askelista. On siis koko lailla vaarallista ihmetellä liian syvällisesti autonavainten hukkaamista. Mutta se niistä viidestä vuodesta, jotka tässä ennättivät edellisestä blogista kulua. Paitsi että onhan sitä jälleen tullut opeteltua ukkomiehenä olemista, muutettua ihan uudelle paikkakunnalle, (lähes) lopetettua oma 30 vuotta leipää pöytään tuonut elinkeino ja palattua parikymmentä vuotta kestäneiltä harhateiltä saksofonien ja rumpujensoiton parista takaisin alkulähteelle eli basson varteen, minkä harrastuksen avulla, sivumennen sanoen, olisin varmasti myös löytänyt samat yllättävät epävastaukset kaikkiin edellä esittämiini klassisiin kysymyksiin, jos vain olisin silloin nuorempana älynnyt paneutua siihen paremmin.

Tässä blogissani aion kirjoittaa syvällistä itsetuntemusnäkökulmaa unohtamatta erilaisista sosiologisista ja filosofisista aiheista, jotka sivuavat tavalla tai toisella sitä, miten me ihmiset yhdessä täällä elämme ja keskenämme pärjäämme, millaisia kysymyksiä, vastauksia ja epävastauksia meillä tällä hetkellä kenties on, mihin olemme tai voisimme olla menossa ja missä ne autonavaimet ihan oikeasti ovat.

Antaakseni vähän osviittaa siitä, mitä tuleman pitää, ensimmäisessä varsinaisessa kirjoituksessani, jonka julkaisen heti, kunhan saan ryhdyttyä sen kirjoittamiseen, käsittelen sitä, miten mielekäs tai mieletön kansallisvaltioiden ajatus on nykyajan haasteiden edessä, ja seuraavassa kirjoituksessani aiemmin lähes pyhänä pitämääni itsenäistä ajattelua, jolla näyttääkin olevan varsin vakavasti otettava nurja puoli, joka puolestaan on viimeksi kuluneen vuoden aikana tullut sangen näkyvästi esiin.

Stay tuned ja tilaa blogini tuosta viereisestä laatikosta, jonka nappulan tekstiä en saa millään vaihdettua suomeksi ja pohjaväriä siniseksi, kun sivustoni CSS-tiedostot ilmeisesti menevät väärään priorisointijärjestykseen enkä osaa/uskalla lähteä itse sorkkimaan sivuston php:tä, josta en muutenkaan ymmärrä juuri mitään. Ylitin kuitenkin itseni sillä, että ylipäätään sain olemattomilla tiedoillani ja taidoillani tällaisenkin sivuston pystyyn. Subscribe-nappulasta voit siis kirjoittamalla nimesi ja sähköpostiosoitteesi niille varattuihin kenttiin tilata blogini, jota kirjoitan jatkossakin ihan suomeksi.

2 Kommenttia

  1. Birgitta Kurten Birgitta Kurten

    Ciao Giovanni, mi piace la tua scrittura!

  2. Joel Piekkola Joel Piekkola

    Blogaajan yksi tärkeimmistä tai tärkein ominaisuus on pitkäjänteisyys. Toivotan siis sitä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *